Minun piti kirjoittaa tänne jo viikko sitten, mutten yksinkertaisesti ole jaksanut eikä ole ollut inspiraatiota..
Täällä on ollut nyt jonkinlainen jääkausi, missään ei pysty ratsastamaan ja joka paikassa on todella liukasta joten pojat ovat saaneet pienen talviloman. Kuitenkin Erkin loma nyt hieman venyy..
Viime viikon torstaina eli 16.1. kävin hoitamassa Rusinaa, harjailin yms ja vein ponin normaalisti tarhaan. Erkki vaan oleili tarhassa normaalisti enkä kiinnittänyt siihen sen kummemmin huomiota. Ne oli leikkinyt 10 aikoihin tarhassa niiden perusleikkejä, eli ei mitään ihmeellistä. Jostain syystä minulle tuli kuitenkin tarve käydä syöttämässä Erkille vielä porkkanaa ennenkuin lähden tallilta, niinpä menimme yhden tallilaisen kanssa tarhaan hemmottelemaan Erkkiä.
Siinä sille syötin porkkanaa, katsoin että herra seisoo hassusti, mutta se nyt on täysin normaalia minun hevosilleni. Sitten se otti puolikkaan askeleen... Pääsi vain suustani "Herranjumala, tää on kolmijalkanen!". Erkki lähti kävelemään minun perässä ja näinhän se oli, ontui todella paljon oikeaa etujalkaa.. Noh, eikun jalkoja kopeloimaan ja sanoin että epäilen jänteitä tai hankkaria, sillä oli ihan vähän puristusarka hankkarin kohdalta. Eikun vaan Rusina ja Erkki sisälle karsinaan ja soittoa eläinlääkärille. Soitin yhdelle, määräsi kipulääkettä ja karsinalepoa. Enhän minä siitä tietenkään mielenrauhaa saanut joten soitin kunnalliselle eläinlääkärille, joka sitten tuli katsomaan poikaa.
Jännevammaa hän ei kovin arvellut, muttei sulkenut sen mahdollisuutta poiskaan. Kaviopaise-epäily tuli esille päälimmäiseksi (tosin minua se hieman epäilytti, sillä ontuminen alkoi niin nopeasti, sillä menin tarhaan n.1-2 tuntia riehumisen jälkeen.. Aamulla oli ollut täysin normaali). Sain mielenrauhan ja vähän toivoa siitä, että kyseessä saattaisi olla ihan vain paise. Noh, eikun kengittäjään ottamaan yhteyttä.
Kengittäjä pääsi onneksi heti perjantaina katsomaan Erkkiä! Paiseen ulostulokohtaa ei löytynyt, mutta oli hieman puristusarka anturasta. Laitettiin pojalle pehmeä pohjallinen, jotta kavionpohja nousee ylös maasta.
Viikonlopun yli jouduttiin odottelemaan eläinlääkäriä ja jalka turvotteli jonkin verran jänteiden seudulta, mutta yritin ajatella jotain pientä venähdystä tms. Kuitenkaan en saanut pahinta painajaistani, jänne -/hankkarivammaa pois mielestäni. Kuitenkin Metacamin avulla Erkki oli ihan puhdas kävellessä ja turvotus alkoi pikkuhiljaa laskemaan, joten toivo heräsi!
Maanantaina eläinlääkäri tuli raspaamaan poikia ja muita hevosia, joten ultrasi Erkin jalan samalla, jotta sain mielenrauhan. Hieman oli kannalta tullut märkää ulos (eli tod.näk. pieni paise!!), mutta ultrattiin silti. En saanut mielenrauhaa.. Noin 20% hankkarivammahan sieltä sitten löytyi.. Aivot meni oikosulkuun ja tuntui kuin kaikelta olisi hävinnyt pohja.. Miten on mahdollista?
Erkki on luonteeltaan niin eloisa ja leikkisä, että se saa nyt olla karsinalevossa vähintään 2 kuukautta, sillä ulkona se juoksee noin 110% varmuudella isossa tarhassa kavereiden kanssa sekä yksin. Väsättiin sille pienen pieni sairastarha, jossa se viihtyi parisen tuntia. Sitten se alkoi olla todella levoton, viskeli päätä ja pyörähteli aina jos viereisen tarhan ponit leikkivät. Riskejä en halua ottaa nyt ollenkaan, joten hoidan Erkin ulkoilut sitten narun päästä. Lähinnä siksi, ettei poika pääse riehumaan ja hankkari repeilemään enempää.
Meidän arki nyt siis muuttui hieman ja Rusina ja Piimä parin muun tallin hevosen kanssa vuorottelevat sisällä seurahevosena. Karsinassa Erkki on ollut todella rauhassa, ei sillä ole ollut mitään hätää ja siellä ei ole lainkaan levoton. Aamutalli sekä iltatalli kylmää Erkin jalat ja minä kylmään 1-2 kertaa päivässä ja kävelyttelen aina kuin vain mahdollista. Johanna on myös tässä apuna ja arvostan sitä niin kovasti!!
Hommasin Erkille myös heinäpallon viihdykkeeksi karsinaan. Se tajusi heti idean! Fiksu poika!
Nyt mennään siis ihan päivä kerrallaan. Olen toki joutunut valmiiksi miettimään pahinta vaihtoehtoa ja sitä, miten tahdon Erkin lopettaa jos sille tulee tarve.. Toivon todella, ettei sitä tarvitsisi päästää vielä vihreille niityille, mutta hevosen omistajana täytyy myös valmistautua pahimpaan vaikka tällä hetkellä näyttääkin ihan hyvältä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti