Erkin tilannepäivitystä

Erkin tilanne on muuttunut jonkin verran viime postauksesta. Eläinlääkäri kävi uudestaan ultraamassa 31.1. jalkaa sekä tutkimassa oikeaa takajalkaa, joka myös äkillisesti turposi..

Kuvassa turvotus huomattavasti jo alkanut laskea

Edellisenä päivänä (eli torstaina) kävelytin Erkkiä ulkona ja se oli kaukana miellyttävästä. Aikaisemminkin poika on alkanut jo olla melko eloisa, mutta kaikki jalat ovat pysyneet maanpinnalla. Toista se oli torstaina, kun herralla oli niin paljon energiaa että se otti vain lähtöjä eteenpäin ja hyppi pystyyn. Hetken jo ehdin ajatella, että se pääsee kohta irti, mutta sain pidettyä sen käsissä suurinpiirtein.
Perjantaina tuli siis eläinlääkäri. Ensin se tutki takajalan ja totesi sen keränneen selluliittiä, joten sitä ei tarvinnut sen tarkemmin alkaa tutkimaan. Sitten Erkkiä piti juoksuttaa.. ulkona.. Tallista kentälle matkalla se ehti hypätä noin 3 kertaa pystyyn, liinassa ympyrällä käveli hienosti mutta kun pyysin raviin, otti hatkat kohti toista päätyä. Ei ihme kyllä vieläkään päässyt irti! Erkki oli kunnon porsas..

Mentiin sisälle ja aloitettiin ultraus (ilman rauhoitusta!!). Turvotus oli laskenut jalasta jo kokonaan kun tapaturmasta oli 2 viikkoa, joten tulos oli huomattavasti parempi kuin ensimmäisessä ultrassa. Prosentteja ell ei sanonut, mutta antoi ymmärtää että vamma on ihan todella pieni. Mikä helpotus!
Kyselin sitten tottakai jatkohoito-ohjeita ja sain luvan ratsastaa! Kuitenkin tuon sikailun takia totesin, etten uskalla nousta satulaan ennen kuin Erkki on ollut tarhailemassa, eikä se sairastarhassa pysy. Niinpä saatiin lupa viedä Erkki tarhailemaan! Voi sitä riemun määrää kun pojat pääsivät ensimmäistä kertaa viikkoihin kolmestaan temmeltämään ulos!

Annoin Erkin ulkoilla rauhassa viikonlopun yli ja alkuviikosta nousin sitten satulaan. Raviin siirtyminen oli todella haastavaa, mutta kun sain sen raviin, hölkkäiltiin pari kierrosta molempiin suuntiin ja mentiin talliin.
Seuraavana päivänä myös ratsastin, nyt raviin lähtö oli vielä hankalampaa.. Kun raviin päästiin, herraa ei saanut pyytää yhtään ravaamaan reippaammin ilman, että se hidasti ja yritti hypätä pystyyn.. Se ei halunnut yhtään liikkua ravissa eteenpäin, vaikka käynnissä se oli jo oikein kiva ratsastaa.
Annoin sen huilata päivän ja kiipesin uudestaan selkään. Edelleen ravi oli erittäin vaivalloisen tuntuista ja se ahdistaa.. Kuitenkin päätin kokeilla onneani ja runttasin sitä eteenpäin. Vaihtoehtoja oli se, että se heittää minut alas, keulii ja kaatuu tai lähtee eteenpäin ja se lähti eteenpäin!! Se alkoi liikkua ihan kivasti, vaikka välillä tuntui siltä ettei se tahdo liikkua. Sillä voi toki olla myös kipumuistia, mutta edelleenkään se jalka ei tunnu minusta normaalilta käteen. Mennään nyt kuitenkin päivä kerrallaan ja pidän treenit todella lyhyinä enkä ratsasta joka päivä. Jos se ei ala parantumaan ja haluamaan eteenpäin (millainen se on normaalisti) niin soitan uudestaan ell ja kysyn onko se ihan normaalia, koska minusta se tuntuu niin omituiselle.

Puspe puolestaan on toiminut Sonjan kanssa oikein kivan oloisesti ja olen ehtinyt nyt itsekin muutaman kerran sillä ratsastaa kun pohjat ovat olleet siedettävät! Olen tehnyt melko rankkoja treenejä, että saataisiin massua hieman pienemmäksi ja kuona-aineet kunnolla liikkeelle. Poni on ollut oikein jees! Eilen ratsastin sen läpi nivelellä ja tänään aamulla innostuin laittamaan pitkästä aikaa kanget suuhun! Poni on ihan huippu kun sille iskee kanget, ei sen takia että niitä kankia tarvitsisi käyttää vaan se menee ihan eri moodiin ja on todella terävä! Huippu poni!

Pitäisi yrittää saada joku päivä joku kuvaamaan poikien menoa, jotta saisin tänne muitakin kuin itse ottamia kuvia..